INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERMUT ATATILLUGU POLITIKKI (CSR-POLITIK)

 

Sikuki Nuuk Harbour A/S-ip (matuma kingorna: Sikukimik tgagorneqartussap) suliassarivai Nuummi umiarsualiveqarfimmik piginnittuunissaq, ingerlatsinissaq aammalu ineriartortitsinissaq. Taamak ilinikkut Sikuki Kalaallit Nunaanni attavilersugaanermi katersuuffinngorpoq aammalu nunap iluani nunarsuullu sinnerani attavilersorneqarnermut  qitiusumik pingaaruteqalerluni. 

Politikkitsinni saqqummersinneqarput qanoq isummersornigut isiginnittaaseqarnigullu aammalu sapinngisamik assersuuteqarnikkut iliuuserisartakkagut ersersinniarneqarlutik. Qitiutillugit eqqumaffigaagut sammiviit niuernitsinni siunnerfitta anguniarnissaanut pingaruteqartuusut aammattaaq soqutigisaqaqatigisagut eqqarsaatigalugit.

Maannamut Sikuki suliffeqarfiuvoq ikittuinnarnik inuttalersugaasoq politikkerisarpullu annertunerpaamik ersersinneqartarpoq suleqatigisatsinnut neqerooruteqarlutalu piumasaqartarnigut aqqutigalugit. Suliffeqarfiulli alliartornera ilutigalugu, inuiqatigiinni akisussaaqataaneq politikkitsinni erseqqissiartussaaq, soorlu assersuutigalugu sulisoqarnermut politikitsinni, avatangiisinut politikkitsinni, it-qarnermut politikkitsinni il.il.

Inuit- sulisorisallu piginnaatitaaffii, sullivimmi avatangiisit aammalu isumannaallissaaneq

Ataqqivagut nunarsuaq tamakkerlugu atuuttsinneqartunik inunnut- sulisorisanullu piginnaatitaaffittut atorneqartut suliniutigiuarparpullu sulisutta atorfeqartinneqarnerminni assigiimmik pitsaasunik toqqissisimanartunillu atugassaqartinneqarnissaat. Sulilerumallutik qinnuteqartut tunngavimmikkut assigiissut assigiimmik periarfissaqartinneqassapput, taamaattumillu suliffeqarfiup soqutiginnittut kikkulluunniit kaammattorpaat tunuliaqutitik qanoq ittuugaluarpataluunniit atorfinnut inuttalerumaneqartunut qinnuteqartaqqullugit. Suliffeqarfiup naligiissitaaneq pingaartippaa akerlilersorlugillu suliffeqarfimmi assigiinngisitsinerit, qinngasaarisarnerit/nikanarsaasarnerit, kanngutsaaliortarnerit peqqarniisertarnerillu.

Isumannaallisaaneq, peqqinnissaq toqqissisimanerlu tassaapput Sikukimi pingaartitatut isumannaarumasaasut. Pingaaruteqarluinnartuuvoq isumannaallisagaalluartumi sulinissaq, sulisullu naleqquttumik sungiusagaasarnissaat, ilisimasaqarnissaat atortoqartinneqarnissaallu toqqissisimallutik isumannaagaasumi sulinissaat pilersikkumallugu.

Silaannaq avatangiisillu

Sikuki siunnerfilersorluagaasumik aaqqissuussaagaalluartumillu sulivoq avatangiisit pitsaanngitsumik sunnerneqanginnissaat isumannaarumallugu, tamannalu minnerunngitsumik ersippoq terminalitaassamik sanaartortitsinermi aammalu siunissami ingerlatsinissami atortussatigut toqqagaasut qiviaraanni.

Teknologi avataangiisinut mianerinninnerusoq atorumallugu periarfissanik ujartuiuarpugut. Tamanna isumaqarpoq, ingerlatsinerput ingerlatseriaatsigullu qaffassarusukkigut teknologiit misilittagaqarfigineqareersut tunngaviginerisigut.

Piginnaaninngorsaaneq ilinniartitsinerlu

Suleqatitta akornanni tigusisussarsiortarnitsinni piumasaqaateqartarnikkullu sulisutta sutigut tamatigut piginnaaninngorsarnissaat ilinniartuutitallu ilinniartilluarneqarnissaat siunnerfigisarparput.

Immikkut kissaatigisarivarput Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerup qaffassarneqarnissaa angujumallugu pitsaasumik ineriartornissamut saqitsaanissaq.

Peqquserlutsaliuineq

Peqquserlunneq iluanaaruteqartitsillunilu sunniiniartarneq  allatulluunniit eqqortuunngitsumik niueriaaseqarneq akerleraagut. Suliffeqarfiup iluani maleruagassat nakkutilliinerillu nukittorsarumallugit malersueqqittarnikkut kukkunersiuisarnikkullu suliniteqartarpugut, isumannaarumallugu taaneqartutut ittunik Sikukip iluani ingerlatsinitsinni pisoqannginnissaa. 

Pilersuisorisat suleqatigisallu

Pilersuisorisatta suleqatigisattalu aaqqissuussaalluagasumik torersumillu avatangiisinut, inunnut eqqortumillu ingerlatsinissaat kissaatigigatsigu taneqartunik sunniiniartarpugut pitsasumullu saqitsaaniartarluta. Taamaattumik nungusaataanngitsumik suleriaaseqarnissaq anguniarumallugu – aamma immineq suliffeqarfigisatta avataannniittut tungaannut – oqaloqateqartarnikkut piumasaqartarnikkullu aqqutissiuiniartarpugut.

CSR Greenland

Sikuki Nuuk Harbour ukioq 2016 CSR Greenland-imi ilasortaalerpoq (uanilu CSR Greenlandip Charteria atuaruk). Taamak iliornermigut Sikuki suliniaqatigiiffimmi nukittuumik ataatsimoorfiusumi taamallu inuiqatigiit nungusaataanngitsumik ingerlatsinissaannut nukittorsaasuusumi peqataalerpoq.  

CSR Greenland tassanilu suliffeqarfiit ilaasortaasut FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagarisai 17-iusut aammalu UN Global Compact-imi suliffeqarfiit akisussaassuseqartumik sulinissaannut maleruaqqusai peqataaffigilerpaat – taakku minnerunngitsumik ilinniartitaaneq, peqqissuseq avatangiisillu qitiutillugit suliniutaasuupput.

Sikuki sapinngisani naapertorlugit CSR Greenlandip pingaartitarisai malinniarniarpai suliniarnerillu aallaavigissavaat katersuuffimmit aaqqissuussaasut.